Tovi on vierähtänyt viime merkinnästä. Tahtoo tähän aikaan vuodesta olla niin paljon kaikkea puuhaa, että tämä blogi uhkaa unohtua. Sukkiakin on tehty ja 12. pari on vielä vaiheessa ja odottaa, että joku kutoisin vielä viimeiseen sukkaan kantapään kärkineen. Nyt ollaan kuitenkin miehen kanssa puuhattu pihalla ja laitan nyt tännekkin kuvaa viikonlopun saavutuksesta.
Kerrottakoon niille, jotka eivät meillä koskaan käyneet, että tonttiamme rajasi ennen puinen aita, joka oli niin huonossa kunnossa, ettei enää pystyssä pysynyt. Ei haluttu rakentaa puista aitaa, vaan päätimme tehdä pensasaidan. Tämä projekti aloitettiin jo viime kesänä ja istutimme koristearonian taimet juurtumaan. Pienten lasten takia annoimme vanhan adan olla kuitenkin vielä viime kesän pystyssä, niin taimet saivat olla ensimmäisen kesän rauhassa. Nyt sitten mies otti vanhan aidan pois, lisäsimme multaa ja laitoimme katteeksi haketta. Olo on niin helpottunut, kun saimme tämän vihdoin valmiiksi. Kuvassa näkyvät vanhat aitaelementit nojaamassa talon seinää vasten, joten eron voi siitäkin hahmotella.
Ihana tästä tuli ja nyt sitä voi ihailla. :) Tämä ei vissiin ihan näpertämisestä mene, mutta itse se tehtiin ja hiki siinä tuli. Siitä syystä tämä kaunis aidan alku saa kunnian tulla blogiini. Kiitos rakkaalle miehelleni suuresta avusta! Tässä en olisi yksin onnistunut.
Onpas tosiaan erinäköistä nyt! :)
VastaaPoista