tiistai 24. heinäkuuta 2012

Haaste

Hei!

Elisa heitti minulle haasteen ja tähän alkuun näytän, mitä hänen kysymyksiin vastasin.

1. Oletko saanut kerättyä voimia talvea varten kesälomallasi?
Kesä on ollut niin vauhdikas, että odotan talven rutiineja ja sitä kuuluisaa omaa aikaani. SITTEN on mun vuoro rentoutua. :)
2. Mikä oli mieleenpainuvin asia lomasi aikana?
Ei ole vielä lomaa vietetty, mutta odotan innolla lomareissua.
3. Oletko jo alkanut suunnittelemaan joululahjoja?
Kyllä. Muutamia ideoita mielen päällä. Ehkä jollekin saan tehtyäkin lahjan. Siinä yksi tavoitteeni syksylle.
4. Otitko osaa kesän aikana järjestettäviin neulehaasteisiin? Mihin?
En ole vielä, mutta NeulomOLYMPILAISET houkuttaa niin, että taidan osallistua.
5. Aiotko seurata Lontoon olympialaisia?
No tuskin kovin aktiivisesti, mutta ainahan treenatut mieskropat kiinnostaa. Tai siis URHEILU kiinnostaa mua.. :)
 
6. Mitä muita harrastuksia sinulla on kuin käsityöt?
Tykkään liikkua eri tavoin. Tänä kesänä harjoittelen rullaluistelua. Haluan voittaa pelkoni ja oppia luistelemaan hyvin.
7. Tuoko syksy uusia muutoksia elämääsi?
Tulee sen verran, että vanhin tyttäreni aloittaa esikoulun ja näin ollen vapaa ohjelmani arkisin saa uusia haasteita.
8. Oletko aloittamassa isoja käsityöprojekteja syksyllä?
En ole vielä päättänyt. Taidan kuulua niihin ihmisiin, että aloitan projetktit "yks-kaks-yllättäen". :)
9. Mikä on käsityöalue, jota et vielä osaa, mutta haluaisit oppia?
Virkkaaminen. Mutta ensin neulotaan! :)
10. Suosikkipaikkasi tehdä käsitöitä?
Kyllä se tämä oma kotisohva iltaisin on.
11. Mukavin lemmikki?
Tähän en osaa vastata. Itselläni ei lemmikkejä ole enkä niitä tähän elämänvaiheeseni kaipaakaan. :)

Jokaisen haastetun henkilön täytyy vastata niihin yhteentoista kysymykseen jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten vähintään 5 uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä jolta sait tämän.
Minun kysymykseni tulevat tässä:
1. Onko kesäsää miellyttänyt?
2. Teitkö kivoja löytöjä ostosreissuilla?
3. Mitä kivaa uutta näit lomamatkalta/loman aikana?
4. Joko odotat syksyä?
5. Onko sinulla mitään käsityötä nyt kesken? Mikä? 
6. Teitkö käsitöitä jossain, missä et ole ennen tehnyt?
7. Oletko saanut uusia ideoita/kipinöitä tuleviin käsitöihin? Mistä?
8. Takkuiliko kesän aikana jokin työ?
9. Missä oli parhaat käsityöläisen tarviketarjoukset?
10. Maistuiko mansikat?
11. Mikä oli parasta tässä kesässä tähän mennessä?
Minä haastan tähän seuraavat (alla blogien nimet)
Pieni näyteikkuna
Tanssivat puikot
Taigalla
Neula ja vasara
Puikot ja koukku
Näihin kaikkiin blogeihin löytyy linkki osiostani: "Seuraamani blogit". Kannattaa käydä katsomassa. Sivuilta löytyy taitavia luomuksia.
Kiva tällainen haaste. Näihin on mukava joskus tarttua. Hauskaa loppukesää kaikille ja kiitos, kun seuraatte blogiani. Ilman teitä käsityölaatikkoni nousisi ylähyllylle vanhenemaan. :o)
Nautitaan loppukesästä ja käsitöistä kaikissa sen tarjoamissa muodoissaan!

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Operaatio: Keijun kakut

Pitihän sitä keiju-sankarille kakut tekasta ja tällä kertaa toisen kakun teki ystäväni ja toisen minä itse. Koristelun tein kokonaan itse ja kieltämättä se oli mielenkiintoista puuhaa. Pahana päivän se ei kyllä minulta onnistuisi, sen verran kärsivällisyyttä se vaatii.


Ensimmäisessä kuvassa on neidin juhlakakku. En ole montaa sokerimassakakkua tehnyt, joten tämä homma ei aivan vielä rutiinilla mene. Ehkä joskus tämäkin sujuu niin, että lopputulos on siisti ja moitteeton. Hyvältä se kuitenkin maistui. Lainasin osan muoteista ystävältäni, jotta pääsin testaamaan tätä touhua. Lopputulos on kivan kesäinen kukkineen ja perhosineen. Sillä pitäähän keijun kakussa nyt kukkia ja perhosia olla. Kakku on täytetty mansikan palasilla ja sitruuna-tuorejuustovaahdolla.



Toinen kakku tuli ystävältäni koristeltavaksi. Tähän käytin sokerimassan lisäksi kermavaahtoa, kuten kuvasta näkyy. Mielessäni hahmottelin päivänkakkaraa, mutta ei se nyt aivan siltä näyttänyt. Hieman perhosia sinne tänne ja kaveriksi strösseleitä, niin nätti tuli. Tämän kakun sisällä oli minttusuklaatäyte ja tämä kakku kyllä sulasi suuhun. Sydämelliset kiitokset ystävälleni hienosta makuelämyksestä ja mahdollisuudesta harjoitella kakkujen koristeluja!

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Kokeilussa kutsukortit

Pienen neidin merkkipäivä lähestyy ja sehän on juuri loistava tilaisuus äidille harjoitella korttien askartelua. Nämä juhlat eivät ole mitenkään suuret, mutta sitäkin rakkaammat. Päätin tehdä muutaman kutsun, jotta saan harjoitusta ja lähtökohtana käytin jo olemassa olevia tarvikkeita. Ainoa, mitä ostin, oli pieni tarra-arkki sekä pieni purkillinen sinisiä kukkakoristeita.
Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen, vaikka itse kehunkin. Alta löytyy muutamia kuvia, jotka eivät hirveän tarkkoja ole, mutta eiköhän ne asiansa aja.

Tähän kutsuun "Kutsu"-teksti irtosi meille tulleesta kortista ja tällä kertaa se sai kaverikseen pienen kukan. Mielestäni tämä ei muuta tarvinnut, joten tällä kertaa nämä tulevat "less is more" -periaatteella.


Sisältäkin kortti on hyvin yksinkertainen. Värit korttiin tulevan keijusta ja mielestäni näistä tulee sellainen hempeä vaikutelma ja suloinen keiju-teema ilmenee kutsusta.


Tähän korttiin halusin kokeilla, saisiko ihan tavallisesta lahjapaperinauhasta jotain kivaa. Nauhan keskelle pujotin helmen ja rakensin pienen kukan. Nauha ei mennyt aivan täsmälleen niinkuin suunnittelin, mutta ehkä ensi kerralla onnistun paremmin. Ei se huonosti ole nytkään. Omasta mielestä lopputulos on kiva.
Ja sisältä kortista löytyy toinen keiju ja pehmeäpaperisista kukanlehdistä rakennettu kukka.
Tämä kortti sai vihreät koristeet vähän eri tavalla ja siitä tulikin pystykortti. Mielestäni tämäkin oli niin kaunis, ettei se muita koristuksia kaivannut. Ja jotenkin ajatus siitä, ettei tähän korttiin tullut tekstiä "Kutsu", ei häirinnyt minua, niin en kirjoittanut sitä siihen.
Tältä tämä näyttää sisältä. Kuvassa tuo vihreä paperi näyttää hailakammalta kuin todellisuudessa.

Tähän korttiin tein samoista paperisista koristeista lisää kukkia ja liimasin helmiä keskellä koristeeksi. Tästäkin tuli niin kiva, että päätin jättää kortin semmoiseksi. Nuo kukat ovat niin vaikuttavia, etteivät ne seurakseen muuta kaipaa. Ei edes sitä tekstiä "Kutsu".
Vielä yksi kukka kortin sisälle keijulle seuraksi ja se on siinä.
Tämä oli aika kiva päähänpisto ja nyt kun kyseessä ei ole niin fiinit juhlat, nii tykkäsin ajatuksesta, että jokainen saa omanlaisen kutsun. Ja kortit tosiaan antavat sellaisen vaikutelman kuin halusinkin. Niissä ei ole mitään liikaa, vaan ne ovat selkeitä ja niissä on jotain pientä kaunista. Silloinhan ne kuvastavat hyvin pienen neitokaisen syntymäpäiväjuhlia. Eikö?

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Pienen tytön kortti

Hei kaikille pitkästä aikaa!
Alle laitan kuvaa pienen tyttövauvan kortista, jonka tein jo maaliskuussa, vaan vasta viime viikolla vein sen hänen perheelle. (Tänä keväänä tuntuu moni asia jäävän puolitiehen.) Tähän korttiin etsin varta vasten pieniä, kivoja juttuja ja heti ne kaupassa nähdessäni nappasin. Se on jotenkin niin kiva valita jokainen koriste yksitellen juuri kyseistä ihmistä ajatellen. Tällä periaatteella on niin ihana tehdä toiselle lahjaa. Vaikka kyse olisikin vain kortista. :)

Tämä kortti on pienelle Kerttu-vauvalle ja hänen perheelleen. Kaikkea ihanaa heidän perheelleen!





Käsitöitäkin on hieman tehty, mutta pääasiassa ollaan touhuttu pihalla. Näistäkin jutuista saan toivottavasti pian kuvia koneelle saakka. Ihanaa heinäkuuta meille kaikille!


maanantai 28. toukokuuta 2012

Ylös, ulos ja hommiin!

Hepskukkuu!
Tovi on vierähtänyt viime merkinnästä. Tahtoo tähän aikaan vuodesta olla niin paljon kaikkea puuhaa, että tämä blogi uhkaa unohtua. Sukkiakin on tehty ja 12. pari on vielä vaiheessa ja odottaa, että joku kutoisin vielä viimeiseen sukkaan kantapään kärkineen. Nyt ollaan kuitenkin miehen kanssa puuhattu pihalla ja laitan nyt tännekkin kuvaa viikonlopun saavutuksesta.
Kerrottakoon niille, jotka eivät meillä koskaan käyneet, että tonttiamme rajasi ennen puinen aita, joka oli niin huonossa kunnossa, ettei enää pystyssä pysynyt. Ei haluttu rakentaa puista aitaa, vaan päätimme tehdä pensasaidan. Tämä projekti aloitettiin jo viime kesänä ja istutimme koristearonian taimet juurtumaan. Pienten lasten takia annoimme vanhan adan olla kuitenkin vielä viime kesän pystyssä, niin taimet saivat olla ensimmäisen kesän rauhassa. Nyt sitten mies otti vanhan aidan pois, lisäsimme multaa ja laitoimme katteeksi haketta. Olo on niin helpottunut, kun saimme tämän vihdoin valmiiksi. Kuvassa näkyvät vanhat aitaelementit nojaamassa talon seinää vasten, joten eron voi siitäkin hahmotella.
Ihana tästä tuli ja nyt sitä voi ihailla. :) Tämä ei vissiin ihan näpertämisestä mene, mutta itse se tehtiin ja hiki siinä tuli. Siitä syystä tämä kaunis aidan alku saa kunnian tulla blogiini. Kiitos rakkaalle miehelleni suuresta avusta! Tässä en olisi yksin onnistunut.

tiistai 8. toukokuuta 2012

Uuden ohjeen kokeilua


Uusi sukkapari valmistui ja heti nappasin luurilla kuvat. Näistä tuli aika kivat, vaikka itse kehunkin. Minulta tilattiin sukat miehelle kokoa 46 ja sain itse valita, minkä väriset ja tyyliset niistä teen. Päätin kokeilla taas uutta ohjetta Novitan sukkalehdestä eikä kyllä harmita lainkaan. Ohje on lehdessä nimellä "Miehen ruotosukat". Nämä oli yllättävän helpot ja nopeat tehdä. Pohjavärinä on tummanruskeaa 7 veljestä ja kaverina sille 7 veljeksen vihreä polkka. Ajatus, että kuvio toistuisi eri sävyissä tehden kummastakin sukasta omanlaisen, vaikutti houkuttelevalta, niin oli pakko kokeilla. Lopputulos on mielestäni hauska, mutta sukat ovat silti tyylikkäät ja näin ollen sopivatkin saajalleen. Alle lisään vielä kuvan, jossa pitäisi kuvion erottua hieman tarkemmin. :)

maanantai 7. toukokuuta 2012

Täällä taas

Tervehdys kaikille! Kevät tuo tullessaan niin monenlaista puuhaa, että tämä blogin pitäminen jää vähä retuperälle. Jotain on saatu aikaankin ja toivon mukaan saan kuvattua valmiit työt pian, että teilläkin olisi jotain seurattavaan. Pidän teitä kuitenkin sen verran jännityksessä, etten vielä kerro töistä sen enempää.

Tänään kävin katsomassa ihanaa pientä poikaa, joka oli vasta pari viikkoa vanha. Lasten kanssa yhdessä suunniteltiin ja touhuttiin kortti, jonka saattelemana onnittelut vietiin perille. Kortissa ei ole sen ihmeempää. Käytettiin jo olemassa olevia koristeita. Ainoa, mitä ostettiin, oli tuo lastenvaunujen mallinen pahvista ja rautalangasta tehty koriste. Aivan ihana askartelukoriste. Niitä ei vain voinu jättää kauppaan. Ja heti ne nähtyäni tiesin, että ne pitää juuri tälle pojalle ostaa. (Ja eräälle toiselle myös, mutta hänen kortti tulee tänne myöhemmin.)


Korttiin liimattiin eräs runo, jonka olen saanut kutsukortin mukana. Se oli pakko käyttää johonki, sillä se irtosi ehjänä itsestään kortista. Eihän semmoista voi heittää pois! Ei muuta kuin kuviosaksilla reunat siistimmiksi ja uuteen käyttöön. :) Tulipahan välillä kierrätettyäkin. Askarrellessa sitä teen ihan liian harvoin.


Täytyy tästä taas jatkaa matkaa, vaan eiköhän tänne pian uutta juttua tule. Toivottavasti saadaan nauttia tästä auringosta! Minä menen siitä nauttimaan juuri nyt. :)