Tempaus tehty

Eihän näitä meinaa muistaakkaan, että on tullu osallistuttua pariin tempaukseen. Tuli vaan mieleeni, että olen nyt liittänyt 12 sukkaparin kuvan blogiini ja näin ollen todistusaineisto tempaukseen "12 sukkaparia vuoden 2012 aikana" on esillä. Sukkien neulominen ei varmasti lopu tähän. Niitä on tällekkin syksylle muutamat haaveissa tehdä. Varmaan joulupakettiinki lähtee. Mutta lapasiahan tässä pitää tehdä, jos niitäkin meinaa sen 12 paria tehdä. Ja nekin kyllä tulevat tarpeeseen. :)

Ihanaa, kun on tällaisia tempauksia. Tämä tunne sen saavuttamisesta on hieno.
Alla linkistä löytyy minun 12 sukkaparia.

http://napertaja-tikuzin.blogspot.fi/search/label/Villasukat

Sik ja sak

Syksyn Novita-lehdessä oli siksak-ohjeita ja se houkuttikin kokeilemaan, osaisinko minä neuloa siksakkia. Monta kertaa piti purkaa kaulurin alku ja kieltämättä alko jo tuntumaan turhauttavalta. Sinnikkäästi kuitenkin päätin, että "ei se nyt voi olla näin mahdotonta" ja aloitin uudestaan ja uudestaan. Hyvin kiharaisesta langasta luodut silmukat alkoi kuitenkin kulkemaan vihdoin ja viimein. Omaksi yllätykseksi huomasin, että käsissäni syntyykin jotain aivan ihanaa. Työ ei näyttänytkään niin kömpelöltä kuin pelkäsin. Melkein haluaisin itsellenikin tällaisen. Tämä kauluri on tehty 3-vuotiaalle tytölle. Tein hieman pienempänä kuin lehden ohjeessa ja vähän reiluksi se nytkin jäi. Mutta positiivista ajattelua kehiin eli meneepähän pidempään ja voipahan isosiskokin lainata. Ohjeesta poiketen en tehnyt tätä Nalle-langasta, vaan ostin Wool-lankaa siinä toivossa, että tämä herkkähipiäinen prinsessanikin voi tätä käyttää. :)
Tätäkin työtä on pakko pitää onnistuneena. Se on näppärämpi pienemmälle lapselle kuin kaulahuivi ja toimii niin lämmikkeenä kuin koristavana asusteena.
Pikku ystänäni suostui mallikseni pienen suostuttelun jälkeen, mutta kieltäytyi hymyilemästä kuvassa. Lisäksi sain palautetta, etteivät nämä värit häntä miellytä. :) Hän kyllä itse viime viikolla nämä valitsi, että ehkäpä nämäkin värit näyttävät paremmalta huomenna. Toivotaan näin. Näille kyllä tarvii varmaan tehdä lapaset kaveriksi. Ehkäpä seuraavaksi teenkin lapaset. En vielä tiedä itsekään.
Nyt vain piti heti saada tästä kuva, kun hetken jo jossain vaiheessa luulin, ettei tästä mitään tule. En malttanut edes tätä höyryttää kuvia varten. Suosittelen kokeilemaan siksakkia. Se oli kivaa puuhaa. Alla vielä kuva kaulurista kokonaisena. Tämä oli muuten ensimmäinen työ, jossa neuloin suljettua neulosta pyöröpuikolla ja ensimmäinen kaulaan tulevat työ. Koskaan en ole edes kaulahuivia valmiiksi saanut. Tämä oli siis aika iso askel minulle. :)

Ryppyvarsisukat

Tässä uusimmat sukkani, jotka sain kesäloman lopulla valmiiksi. Tämä tuli työn alle, kun etsin jotain ohjetta Nalle-langalle ja ajattelin tehdä vain jotkut sukat Nallesta. En edes tiennyt siinä vaiheessa, että kenelle. Lankaa vain piti saada kulumaan (kun sitä jostain syystä tuntui olevan useampi kerä). Novitan sukkalehdestä löysin sitten ohjeen näille ryppyvarsisukille ja nämä vaikuttavat aika monikäyttöisiltä. Ovat hyvät sukat kumppareihin ja lämmittävät kivasti pitkältäkin matkaa, kun ryppyvarsi kietoutuu ihanasti jalan ympärille. Nämä on myös kivan näköset, kun rypyttää vähän. Ovat vähän kuin säärystimet. Monikäyttöiset sukat ja kivat näin alkusyksyyn, kun ovat Nallesta. Minun muut sukkani on 7 veljestä ja sopivatkin sitten ihan pakkasten keskelle lämmittämään. Mutta eihän näin alkusyksystä VOI olla ilman villasukkia. Minä olen sen verta viluinen, että käytän villasukkia aika paljon. Näistä sukista olen erittäin iloinen ja mielestäni jokaisella kannattaisi olla tämän tyyppiset sukat. Ainoa, mikä vähän harmittaa, että nämä tuli tehtyä yksivärisenä. Ryppyvarresta tulisi varmasti kaunis raita tms. sävylangalla. Ehkä joskus teen vielä sellaisetkin. Harkitsin, että pitäisikö näihin virkata jotain koristeeksi kuten esim. värikäs kukka. Se voisi piristää sukkaa kivasti. Liitän pari kuvaa, jotka reipas 3-vuotiaani otti. Ne nyt saavat ajaa asiansa, ku näitä sukkia oli aika vaikea kuvata itse. :) Tätä vauhtia mulla on pari mestarikuvaajaa ja tämäkin homma helpottuu. Sitä odotellessa. Kiitän pikku apulaistani. Palkkio luvassa ja tuossa se puikoilla onkin tulossa. Siitä lisää (toivottavasti) pian.

Pikku prinsessan rannekkeet

Lisäilen tänne kuvan pikku tytön synttäripakettiin menneistä rannekkeista, jotka on vain jääny lisäämättä tänne. Pinkki lanka on 7 veljestä ja valkoinen on tuntematonta kimalteista lankaa, jota sain kaverilta. En oikein tiennyt, mitä siitä kokeilisin, joten testasin sitä näihin. Taitaa kuitenkin paremmin toimia vähän väljemmissä töissä, mutta näkyhän näistä kivat "rinsessarannekkeet" tulevan silti.

Tämä oli ihan hauska pikaprojekti ja varmaan toimivat kivasti leikeissä, mutta toivottavasti kelpaavat myös jatkoksi lapasille tai sormikkaille.

Lahja Näpertäjän kummitytölle

Kummityttö täytti 2 vuotta ja halusin kerätä hänelle lahjaksi Muumi-juttuja. Varsinainen lahja oli Niiskuneiti-pyyhe, jota halusin täydentää omatekoisella kortilla. Lisäksi halusin jotain pientä kivaa mukaan. Paketin matkaan meni pieni peltirasia, jonka sisälle pieni ystäväni sai muumien kiiltokuvia. Pääsee pikkuinenkin näpertämään. :) Rasiaan sujahti myös Niiskuneiti-heijastin. Toivottavasti pieni ystäväni piti lahjastaan ja iloitsee siitä paljon. Tänä vuonna Muumeja. Saa nähdä, mitä ensi vuonna.

Alla vielä kortti sisältä.

Farkkutennarit

Nuori herra vietti merkkipäiviään ja minä päätin tekaista hänelle tennarisukat. Farkun väristä lankaa oli jäljellä juuri sopiva määrä ja niin saatiin pojalle syntymäpäivälahja. Nämä ovat noin kokoa 31-32. Tein keväällä myös pojan äidille mustat tennarisukat, nii saavatpahan äiti ja poika nyt olla tennaritiiminä, kun illat kylmenevät.

Työn alla toppi

Kesä se vain kuluu ja vihdoin alkaa löytyä jo aikaa "puikotteluunkin". Otin askeleen eteenpäin ja päätin tehdä elämäni ensimmäisen paidan neuloen. Tämän topin ohje löytyy Novitan tämän kesän lehdestä. Nyt siihen on ensimmäinen kappale valmiina ja täytyy sanoa, että se valmistui nopeasti. Toivottavasti toinenkin kappale tulee yhtä sujuvasti. Ennen sitä vaan pari pientä työtä pitää tehdä, kun merkkipäivät lähenevät.
Kuvio tulee tähän langankiertoja tekemällä. Sekin on minulle uutta ja tästä taktiikasta pidän paljon.
Tämäkin on sellainen homma, jonka päätin aloittaa heti, kun se lehti ilmestyi, vaan niimpä tuo on jäänyt aloittamatta. Langat ja puikot ovat vain odottaneet tekijää. Työ on nyt kuitenkin puolessa välissä ja olen tyytyväinen. Tästä näyttäisi tulevan juuri sellainen kuin halusin. Nimitänkin tätä "kahvitopiksi" väriensä puolesta. Lisäksi nimi tuntuu sopivan sille hyvin, kun itse tykkään neuloessa juoda samalla kahvia. Lankakin on minulle uusi tuttavuus. Miami on kuitenki ihanan tuntuista lankaa ja se olikin se ratkaiseva seikka, joka motivoi näin ison työn aloittamiseen. Ja tästä olen päättänyt selvitä. Odotan innolla tämän valmistumista. Paitsi, ettei se vain odottamalla valmistu. :)
Laitetaan tästä nyt kuva tänne "kummittelemaan", niin se motivoi toisenkin kappaleen tekoon eikä tästä tulisi taas uutta työtä, joka ei valmistu.